Suomessa tehdään julkisia hankintoja yli 30 miljardin euron arvosta joka vuosi. Julkisissa investoinneissa piilee suuri mahdollisuus uusille innovaatioille ja liiketoiminnalle.
”Uudet innovaatiot pääsevät vain harvoin mukaan julkisiin tarjouskilpailuihin”, harmittelee johtaja Reijo Kangas TEKESistä.
Julkisissa hankinnoissa painotetaan toimitusvarmuutta ja luotettavuutta. Varmuudella on kuitenkin hintansa. Ostaja ei yleensä saa mitään parempaa kuin mitä on osannut hankintailmoitukseen kirjoittaa. Julkisen sektorin heikko kyky ostaa innovatiivisia ratkaisuja onkin tunnistettu Euroopan heikkoudeksi esimerkiksi Yhdysvaltoihin verrattuna. Startupyritykset ja uudet ideat loistavat julkisissa hankinnoissa poissaolollaan.
Edellytyksiä uudeksi elinkeinopolitiikan työkaluksi kuitenkin olisi, sillä julkisten hankintojen osuus Suomen BKT:stä on yli 15 prosenttia. Taantuman aikaan julkisten investointien merkitys korostuu entisestään. Kankaalla onkin neuvo julkisen sektorin hankinnoista vastaaville.
”Kun investoidaan, voisi miettiä miten investointien kautta luodaan uutta elinkeinotoimintaa ja sitä kautta uusia työpaikkoja”, Kangas toteaa.
Varsinkin julkisen sektorin digitaalisten palveluiden rakentaminen näyttää takkuavan Suomessa.
”Vuoden 2014 digibarometrin viesti oli, ettei Suomessa tietotekniikan soveltaminen ole vielä päässyt vauhtiin”, Kangas pohtii.
Osasyynä ovat julkisen sektorin hankintamallit, jotka on rakennettu jo markkinoilla olevien ratkaisujen hankkimiseen. Kun rakennetaan uutta tietä tai sairaalaa, on lopputulos tarkkaan tiedossa. Perinteisiin rakennushankkeisiin nykyiset hankintakäytännöt istuvat hyvin, uusien digitaalisten palvelujen rakentamiseen sen sijaan huonommin. Tuotekehityshankkeisiin huonosti taipuvat hankintatavat johtavat pahimmillaan siihen, ettei uusinta teknologiaa saada julkisen
sektorin käyttöön.
”Sen sijaan, että investoidaan 1970-luvun teknologiaan, voisimme investoida 2010-luvun teknologiaan”, Kangas letkauttaa.
Hankintaosaamisen kehittämistä
TEKES on tarttunut härkää sarvista esimerkiksi Huippuostajat-ohjelmallaan. Ohjelma tyrkkii julkista sektoria nostamaan hankintaosaamisensa uudelle tasolle. Kun julkinen sektori saadaan hankkimaan uusia innovaatioita, syntyy uusia markkinoita suomalaisten pk-yritysten tuotteille ja palveluille. ”Haluamme avata markkinoita uusille innovaatioille. Referenssit julkiselta sektorilta ovat kansainvälistyville yrityksille kullanarvoisia”, Kangas toteaa.
Hankintaosaamista kehittää myös SILVER-hanke, jossa Forum Virium Helsinki ja kaksitoista muuta organisaatiota viidessä eri maassa hankkii esikaupallista hankintaprosessia hyödyntämällä ikääntyneiden itsenäistä asumista helpottavaa teknologiaa. Perinteisin hankintaopein ei tällaisia tuotekehityshankkeita pystytä ostamaan. Jos SILVERhankkeessa kokeiltava esikaupallinen hankintaprosessi osoittautuu toimivaksi, voi sitä hyödyntää julkisella sektorilla laajemminkin.
Toimivien digipalvelujen rakentaminen onnistuu kyllä julkisellakin sektorilla, hankintalainsäädännön kankeudesta huolimatta. Rohkaisevana esimerkkinä Kangas mainitsee Helsingin seudun liikenteen Kutsuplus-älybussipalvelun. Helsingin kutsubussien tilausjärjestelmän on HSL:lle kehittänyt Aalto-yliopiston tutkijaryhmän perustama Ajelo Oy, joka rakentaa nyt teknologiasta vientituotetta ympäri maailmaa.
HSL:n pääkaupunkiseudulla toimiva Kutsuplus-palvelu on maailmanensimmäinen täysin automatisoitu kutsujoukkoliikennepalvelu. Sen ohjaus- ja palvelujärjestelmän on kehittänyt Aalto-yliopiston tutkijaryhmän
perustama Ajelo Oy.
perustama Ajelo Oy.
”Monessa muussakin kohteessa voisi miettiä, että miten olemassaolevaa kalustoa saataisiin fiksummin käyttöön uusien käyttäjälähtöisten palvelujen avulla”, muistuttaa Kangas.
Parhaimmillaan uusilla digipalveluilla saadaan nykyinen infrastruktuuri entistä tehokkaampaan käyttöön ja samalla kansalaisille paremmat palvelut.
”Mutta se vaatii kaupungeilta aivan uudenlaista roolia mahdollistajana, sitä että annetaan tilaa yritysten uusille innovaatioille.”
SILVER – Tavoitteena parempi arki ikäihmisille
SILVER-projektin tavoitteena on määritellä EU-maiden oloihin sopiva esikaupallisten hankintojen prosessi sekä toteuttaa sen mukainen hankinta viiden maan (Suomi, Ruotsi, Tanska, Alankomaat ja Iso-Britannia) yhteishankintana. Projektissa etsitään sellaista robotiikkaan perustuvaa teknologiaa, joka tukee ikäihmisten itsenäistä asumista kotona.
Esikaupallisen hankinnan ensimmäiseen vaiheeseen valittiin seitsemän ratkaisua, joista yksi oli Helping Hand. Tämä älykäs ”robottikäsi” tarjoaa tukea liikkumiseen esimerkiksi silloin, kun ikääntyneen oma lihasvoima ei riitä tuolista nousemiseen.
Toisessa vaiheessa lupaavimmat kolme ideaa jalostuvat prototyypeiksi. Parhaat prototyypit jatkavat esikaupallisen hankintaprosessin kolmanteen vaiheeseen, kenttätestaukseen.
Teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo
Kuva: Lauri Eriksson, HSL
Kuva: Lauri Eriksson, HSL
Juttu on julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua