Yhteentoimivuudella säästöjä ja bisnestä

Artikkelikuva: Yhteentoimivuudella säästöjä ja bisnestä

Forum Virium Helsingin kaupunkikehityksen näkökulma on vahvasti kansainvälinen. Kaupunkien ympäri maailmaa kannattaa rakentaa palveluja yhdessä, ja yhteisille alustoille.

Jos ohjelmistoyritys rakentaa toimivan digitaalisen asiointipalvelun kaupunkilaisille, syntyy pientä bisnestä. Mutta jos 100 kaupunkia käyttää samaa palvelua, on kyseessä menestystarina. Monistettavuuden edellytys on, että palvelun siirtäminen kaupungista toiseen ei ole kohtuuttoman vaikeaa.

”Kaupungit eivät ole kehittäneet kovin paljoa yhteisiä toimintamalleja”, Jarmo Eskelinen Forum Virium Helsingistä toteaa.

Forum Virium Helsinki panostaa vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön, jotta kehityksen suunta saataisiin käännettyä. Esimerkiksi Helsingin Ahjo-päätöksentekojärjestelmän avoin datarajapinta on hieno saavutus. Vielä hienompaa olisi, jos sama rajapinta, ja samat kännykkäpalvelut, toimisivat kaupungeissa ympäri Eurooppaa. Tästä seuraa huimia liiketoimintamahdollisuuksia.

”Helsingissä on 500 000 asukasta, Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa 1,5 miljoonaa”, Eskelinen muistuttaa.

Nämä ovat vielä pieniä käyttäjämääriä digitaalisten kaupunkipalvelujen kehittäjille. Mutta kun rajapintojen standardointi etenee Forum Virium Helsingin kansainvälisissä hankkeissa, voivat luvut kasvaa huimasti.

Kaupunkien tarpeet ovat pitkälti yhteisiä. Kun tärkeimmät tietoaineistot avataan samalla tavalla, toimivat samat sovellukset joka paikassa. Esimerkiksi Helsingin Open Ahjo -päätöksentekorajapinnasta voisi ottaa mallia kaupunkeihin ympäri maailmaa. Tätä mieltä on esimerkiksi Open Knowledge Finland -yhdistys, joka aikoo tehdä kaupunkien päätösdatan rajapinnasta vientituotteen.

”Se voisi olla standardi tapa jakaa kaupunkien päätöksentekoa missä tahansa päin maailmaa”, Antti Poikola Open Knowledge Finlandista visioi.

Helsinki loistaa älyllään

Kun Euroopan parlamentti julkisti alkuvuodesta 2014 tutkimuksen 468 Euroopan Smart City -hankkeesta, moni hieraisi silmiään. Helsinki sijoittui älykkäiden kaupunkien kuuden kärkeen, yhdessä Amsterdamin, Barcelonan, Kööpenhaminan, Manchesterin ja Wienin kanssa.

Kaupungin johdolle tulos ei ollut yllätys. Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen kertoo, että eurooppalaisia kollegoita tavatessa asia käy selväksi viimeistään, kun hän esittelee Helsingin asiakirjoja kännykkänsä Ahjo Explorer -sovelluksesta.

”Usein unohtuu, että aika moni asia on Helsingissä todella hyvin. Joka ikisen kaupungin maailmassa väitetään olevan jäykkä, byrokraattinen ja kankea organisaatio. Mutta joku siinä joukossa on vähän vähemmän kankea”, Jarmo Eskelinen pohtii.

Millä eväillä Helsinki nousi älykkäiden kaupunkien kärkeen? Monet Forum Virium Helsingin hankkeet saivat tutkimuksessa suitsutusta. Helsinki Region Infoshare -palvelua kehutaan uraauurtavaksi palveluksi avoimen kaupunkidatan saralla. Myös kaupungin päätöksenteon avaaminen ja kehittäjäyhteisöportaali dev.hel.fi saivat kehuja.

Alkuperäinen teksti: Petja Partanen, Tarinatakomo, julkaistu osana Forum Virium Helsingin Avointa kaupunkia rakentamassa -julkaisua.

Lue myös